Havaktingit

You are here

Maniliurninnga

Maniliurninnga

Nunavutim Ukiup Iluani Kantami  Hagyaiqtauvaktut (qablunaatitut naittumik taiyauyuq GDP-mik) ittuq $1.75 billiat taalamik 2010mi (Nampangit Naunaiqtitauyut Kanatami) angikliyuumiqtuq 11.4 pusantmik. Katimayiuyut Katimayiingit Kanatami itqurninngit Nunavuutim maniliurninnga angikliyuumiqniaqtuq piluni 9.2 pusantmik taimaa tallimani ukiuni.

Kavamatkut akiliutiit piliuqtaa angitqiyauyumik GDP-nga 71 pusantmik. Kihimi, angikliyuumiqtumik maniliurninnga unalu iqalukhiurniqmut,  agyarutingit qilaminnuaq ihariagiyaulluaqtumik piliqhimaliqtuq maniliurutingani. 2010-mi, agyarutingit tamaita Niuvrutauvaktut piqutit unalu Ikayuutiit angikliyuumiqtuq 147 pusantmik uumannga $222 milliat taalamik 2009mit uumunnga $555 milliat taalamik 2010mi.

Uyaranik Qinirhianiq unalu Uyarakhiurniq 

Piliurninnga uyaranik urhuqyuaniklu maniliurninnganik pipkaitjutigiyuq piliuriami ihariagiyauyuq  maniliurutikhaq Nunavunmu. Qangannuaq, Nunavummiut ikayuqtauyuq akhutakyuaq uyarakhiurniqmit, pivallianinnganik gold-milu nalvaaramik.

2011mi, akinga uyarakhiurniqmik  qaglikmagu avatquumayumik 3 milliat taalamik gold-mik, diamond-mik havigaliniklu qinirhimmaaqtut tamainni Nunavunmi.  2011mi, 270,801 ounces gold-mik piliuqtut Meadowbank uyarakhiurvingani niuvvaavinganik maniliurutinganik 4 hannat 20 milliat taalamik.

Qangaraaluknitatut Angunahuarniq

Ilaliutiplugu ihuatqiyauyumik maniliurniqmut, Nunavut piqaqtuq hakugiktumik qangaraaluknitatut pitjutingit angunahuarniqmut, akhuurutauhimmaaqtumik pipkaitjutigiyuq Nunavuutim maniliurninnganut.

Nunavuutim maniliurninnga qangaraaluknitamik pihimayuq angunahuarnikkut ilitquhinginnik inuknit, hakugikhimmaarutaugiami nunamut. Angunahuarniq huratjanik niqikhaqarutiyuq;  aminganik aanuraakhaq; hauningillu hanalrutikhanik, ulapqiuyanik hanaugaliurniqmullu. Qangannuaq naunaiyaiqmata itqurhimayaat nutaaq angunahuarniq maniliurninnga iliqtuq 40 milliat taalamik atauhiqmi ukiumi. Nattirhiuqniq Nunavunmi  maniliurutaulluangunngittuq, inuutjutigiyauyaqqut ikayuqtuq inuinnait qanitqiyaugiamikni avatinganut. Itqurniq avatquumayuq 40 tausinik nattiit inuit nattiqpagait atauhiqmi ukiumi Nunavunmi. Himmautinga niqiup qanurittaanganik nattiqmik niqinga akiqaqqtuq 5 milliat taalamik. Nattiit amingit akiqaqhunilu 1 milliat taalamik hanaugaliurniqmut mirhuqniqmullu. 

Iqalukhiurniq 

Nunavut piliurhimayuq maniliurniqmut nataarnak, kinguk, unalu iqalukpikmik iqalukhiurniq tuniyuq tamainnut nunagiyauyunut niuvvaavinginnut piinarialaqihimaniq atauhikkaamut pipkaitjutigiyauyunut angunahuarniqmut. Hinaani tariuqmilu nataarnaqhiuqniq angiyuq havaktitauniq Qikiqtaalukmi. Nataarnanut, Nunavut piqaqtuq tariuqmi anguniarnirmut nampangit avatquumayuq 9,500 metric tonnes-mik, nataarnarutigiyauyuq 70 milliat taalamik 2011-mi. Talvani ukiumi, 60 metric tonnes-nguyuq nataarnaktut 500 metric ton-mik hinaani angunairnirmut nampanganik. Nakuutqiyauliqtumiklu hikunga uumani ukiumi, iqalukhiuqtiuyut ihumagiyut pigiamikni tamaat 500 metric tonne anguniarnirmut nampanganik. Amigaittunganik maniliurniqmut iqalukhiurutikhangit tatja qinirhiahimaittuq, iqalukhiurniq pipkaitjutigiyauyuq akhuurutauyumik angikliyuumiqhimayumiklu tuniayauniq nunavuutim maniliurninnganut. Maniliurnikkut ikayuqtaupluni kanatap kavamanganit, Nunavut Kavamanganut (GN) qangannuaq niuviqtut ihuarhaqhimayuq ihivriurutikhaq umiaq—taiyauyuq Nuliajuk—pipkaitjutigiyuq ihivriuqtiuyunik katitiriamikni naunaitkutanganik imarmiutanik, nayugangillu, amihuuningillu imarmi qanittuq Nunavunmut.

Atlanut Nunallaanut Aquiniq 

Tamna atlatqiittuq inuit pitquhingit nakuuqpiaqtuqlu nuna takuyuminaqtuq Nunavunmi aquihimmaarutauyuq qablunaanik aussaitmit tamainni nunaryuaptikni. Itqurhimayuq 14,000 inuit pulaaliqpaktut Nunavunmut atauhiqmi ukiumi. Aktikkulaangit pulaarniqmut hulilukaarutingit ilaliutihimayuq nakuuyuq-aquiniqmut, qablunaanik angunahuarutiyunut, iqalukhiurniq, pitquhitigut, aullaarniqmut ilihaitjutikhanullu.

Nunavuutim hitamauyuq kanatami pulaarvingit unalu 15nguyut nunavunmi pulaarviingit pipkaitjutigiyauyuq hulilukaarutikhanginnik pulaaqtunut qinirhiagiamikni hanguyukhat nunavuutim nunanga takuyumininnganik. Nunavuutim pulaarvingit piqaqtut tupiqarvikhat angiyumiklu aquiyunik pulaarvigianganik. Umiaryuakkullu pulaaliqpaktut Nunavunmi ittunut nunallaat ukiumi pipkaitjutauyuq akhuurutauyumik maniliurutikhanganik amigaittunut inuknut hanaugaliurniqmut mirhuqniqmullu niuvrutigaangamik.

Inuit Hanaugaliurninnga

Piliurninnga inuinnait hanauganik pipkaihimmaaqtuq akhuurutauyumik havaanik maniliurutinganut amigaittunut nunavuutim nunallaanginnut. Havakvikmi naunaiyaininnga naunaiqtaat hanaugaliurniqmut mirhuqniqmullu pipkaitjutigivaktuq 33 milliat taalamik nunavuutim maniliurninnganut. Amigaittuq nunavutim hanaugaliuyuktut mirhuyuktut piyut nunaryuaptikni ilitaritjutinganik. Amigaitqiyauyuq Kanatamiutat ilihimayut utquhikhamik hanaugaliuqtakhamiknik titiraliuqhimayullu nunallaani Kinngaitmit Qamanittuamitlu, nunaryuaptikni ilitariyauyut  mirhat nivingayutikhat ukuatlu qilagaqtullu piliuliqtut Pangniqtuumi.

Nunavunmi hanaugaliuqtiuyut mirhuqtiuyullu ilitaripkaitjutiliqtut inmikmut piksassuuliurniqmi, tuhaqtipkaitjutimi, nutaamilu tuhaqtipkaitjutauliqtuq; nunaryuaptikni nakuuninnganut piksassuuliurniqmut ukunatitut taiyauyuq qablunaatitut “The Necessities of Life” unalu “Atanarjuat – The Fast Runner” naunaipkaiyuq tamarmik ayuitamiknik Nunavuutim inungit piksassuuliuqtunik, tautuknaqtuqlu takuyuminaqtuq nuna Nunavunmi piksassuuliurvikhaq piksassuumut. 

 

Download the PDF file

Category(ies):