Havaktingit

You are here

Nunavut Apiqhuutaulluaqpaktut (FAQs)

Qanuritpa hila Nunavunmi?

Hila Nunavunmi allangakpiaktuq qanurinnianut ukiup iluani humiitkuvillu nunami . Ukiakhaq alappaangnaqpiaktuq, uunaqutaitigut imaatut -32°C Mittimatalikmi unalu -27°C Iqalungni.Aujami uunnakpakhuni,uunaqutingit allatqiit 11°C Qamanittuami uumani Taaqnirmun Aullaqtirvia uumunga 6°C Sanirayakmi. Ihuatqiyak upalungaikhimaluni allatqiit hilaup pitjutinginnut tingmigaangat nunaqaqhuniluuniit Nunavunmi.   

Pivigiyaa:  Environment Canada. National Climate Data and Information Archive. Canadian Climate Normals or Averages 1971-2000.

 

Huna inugiatilaanga nuatqatigiillu Nunavunmi?

Inugiatilaanga Nunavunmi uumanga Qitiqauyaqvia 1, 2013, 34,023-nguyut inuit (Kanatami Kiglihiniaqtiit). Uumani inugiatilaangani, 84 pusatnguyut Inuinnauyut. Nunavut nutaanguyut inugiatilaangit – qitqani ukiuriyait Nunavunmiutat uumani Taaqnirmun Aullaqtirvia 1, 2012 ukiulgit 24.7-mik, tahapkunungatut Kanatamiutanut qitqani ukiuriyait 40-ni.

Naunaikyuumilugu, qaritauyakkut takuyakturlugu uumani Nunavunmi Havakvia Katitirnirmut:  www.stats.gov.nu.ca                  

Pivigiyaa:  Statistics Canada. Table051-0005 - Estimates of population, Canada, provinces and territories, quarterly (persons),  CANSIM (database). (accessed: 2013-07-30)

 

Taaqpakpa tamaat ukiumi qaumavlunitauk tamaat aujami? 

Kiutjutaa taaffumunga naunaktuq humi nunaqaruvit. Ausuittuq-mi, Nunavunmi ukiuqtaqtumiutalluaq nunallaani, 24-ni ikaaqnini qaumayuq taimaa Immaktirvia-ni unalu 24-ni ikaaqnini taaqhuni Ubluirvia-ni. Hivuraaniittut Nunavunmi nunallaat qaumatqiyat ukiumi taatqiyauvlutiktauk aujami.  Imaatut, uumani Ubluirvia 21, naitqiyak ublua ukiungani, Iqalungmiutat tautukpagaat hiqiniq kulvaktirtuq ublaami 9:30 a.m. atpakhunitauk ubluumaami 1 p.m.-mi. 

Ilangit inuiut ayughautigivagaat allatqiinguyut qaumaniq taaqniklu ukiup iluani. Kihimi, ikayuutikhalik uumunga. Vitamins-nguyut ikayuutikhat aanniarnaittumut hiqiniiraangat ikiklivlutik ikaaqniit qaumanirmi. Igalaamut taliquyaat qaumannaitkutit ikayuutiginiaqtatit hinigiami aujami.  

 

Qanuq iglukhaqaqqat Nunavunmi? Inuit apunmik iglumiitpakpat?

Amihunit itquumagiyaraluangit, inuit Nunavunmi aputmik igluqarungnaiktut – una tainia igloo Inuktitut aihimavik. Inuit igluqaqtut iglugiyauyunik atangittunik, nunami iglugiyauyuni ukuatlu atayut iglut. Aujami, amihut tupikpaktut nunami hanikpani.

 

Qanuq tingminiaqqik talvunga/iluanillu Nunavut? Akhaluutituqtaaqqik Nunavunmut?

Atayunik apqutaittuq nunallaanut Nunavunmi. Tingmittikkuunginnaqpaktut. Hitamat tingmitikkuurutingit Nunavunmut ukuat: Montreal, Ottawa, Winnipeg unalu Edmonton.  Tingmitijutikhaqaqtuklu talvunga Nuuk, Greenland aujami tatqirhiutini.

Naunairumagungni tingmitikkuurutikhanut Nunavunmi takuinnarialgit uumani Nunavut Tourism qaritauyakkut takuyakturviani: 

www.nunavuttourism.com 

 

Hunat uqauhingit Nunavunmi? 

Nunavunmi ilitariyauhimayut uqauhiit ukuat Inuit Uqauhia (Inuktitut unalu Inuinnaqtun), Qablunaatut Uiviititullu. Inuit Uqauhia uqaurilluaqtaat 83 pusatnguyut inugiatilaangit Nunavunmi Havakvia Uqauhinut Kamisina Nunavunmi (Office of the Languages Commissioner of Nunavut). Uqayuitkuvit Inuktitut unaluuniit Inuinnaqtun, ayughaqniaqtutit uqariami Qablunaatitut; amihunit uqautigiyaat nunami. Uiviititut uqaqpaktunik inuqaqtut talvani Nunavutip angayuqqaaqarviani nunalipauyaqmi, Iqaluit. 

Pivigiyaa:  Office of the Languages Commissioner of Nunavut. Nunavut's Official Languages . n.d. 30 July 2013.

Statistics, Nunavut Bureau of. 1 April 2013. 29 August 2013.

 

Huna allangatjutaa akunngani aviktuqhimaviit aviktuqviinnilu?

Avikturviit uumatut Nunavut, pivagait hakugiknikhatik ukunanga Kavamanga Kanata. Allangayuk, aviktuqhimaviit kavamatkut hakugikniqarviat Kanatami Tunngavikyuaq. Avikturviit pivagait angiyut akiit manikhatik ukunanga Kavamanga Kanata. 

Naunaikyuumiyaanginni allangayutakunngani aviktuqhimaviit avikturviillu, takuyakturlugu Kavamanga Kanataup Kavamaliqitjutaanut makpiraanga uqautigiyaanut: 

www.pco-bcp.gc.ca/aia/index.asp?lang=eng&page=provterr&sub=difference&doc=difference-eng.htm

 

Hunat hanavikyuangit Nunavunmi?

Hanavikyuat Nunavunmi ukuat hanauyat miqhallu, uyaraqhiurniq, iqalukhiurniq annguniarniq naniriakturniklu. Nunavut ilihimayauyuq nunakyuami titirauyaqhimayanut hanauyanullu. Uyaraqhiurniq aniklivalliayut havakvikyuani, kihimi tingmitjutingit akituvallaaqhutik nunamut, tamayaniklu akyariami Nunavunmut, ayughautauvaktuq.  Nunavut niuvigakhanik piqaqtut iqalukpiknik,nataangnat kunguillu iqalukhiurutingit. Amihunut imakmi Nunavunmi naunaiyaktauhimaittuni, Kavamanga Nunavut, manikhaqhutik kanataup kavamanganit, kangannuaq niuviktut ilittuqhaitjutikhamik umiakmik katitiriamingni naunaitkutikhanik tariumi huratjanik, nunagiyait, amigaitilaangillu tariumi Nunavunmi. Annguniaqniq naniriakturniklu niuvrutigivlugit maniliurutaat $40,000,000 ukiungani. Aullaaqtittiniq maniliurutigiliktaat Nunavunmi, aquihimayut nunakyuamit pulaarumavakmata Nunavunmi nunakyuami avikturviinnilu minnguiqhiqviit, akilikhivlutik annguniaqtut iqalukhiurtullu, pitquhimi nunamilu pinniaqpiaktuni. 

 

Qanurittunik aannuraanik agitjiniaqqik Nunavunmut?

Uqquuyunik aannuraaqaqtughauyutit ukiumi, hilamiinnahuaruvit – atigimik alappaangnarutaaanut -40°C, kamikhanik, nahak, algaanik avatarutikhamiklu. Aujami, alappaangnaqyuangittumi jaakikhamik. Anuraitkutiliknik aannuraanik tamainnut ukiup iluani. Ihuaqtut, nakuuyut kamikhat pihikvikhainmat apgutip haniani Nunavunmi nuna uvingangmat. 

 

Qanuritpat niuvikvikhat Nunavunmi? 

Angitqiyani Nunavunmi nunallaani ukunatut Iqaluit, Iqaluktuuttiaq Kangiqhiniqmilu,amihut niuvirvikhat niqikhanut, iglumut atuqtakhanut aannuraaniklu. Mikiyuni nunallaani, ikittut niuvikvikhat, kihimi tamainni nunallaani niuvvaaviqaqtuq niuvrutikhanik niqinik atuqtakhaniklu. Amihut Nunavunmiutat niuvirpaktut niqikhanik hunavalungniklu pilimaitanik nunallaamingni hivuraanit Kanatamit umiakkut tikitpaktunut aujami. Qaritauyakkut niuvirpaktullu, ilangit tuyukpakmata Nunavunmut.

 

Hunanik hulilukaarutiqaqqat Nunavunmi? 

Nunavunmi nuna pinniqpiaktuq hilami hulilukaariami ukunatut pihuuyaktut, kayaktuqtut, hanikpaniittutiklu allaniklu! Aliagigupkit hilami hulilukaarutikhat, amihuuyut pitjutikhallu. Amihut nunallaat Nunavunmi ulapqiviqaqtut quayihaaqhutik haakikhutiklu. Iluani hakpiktuqhutik unalu mukpaktunut (volleyball) ulapqitjutigivagait. Nunalipauyaq, Iqaluit, piksasuuqviqaqtuklu tamainni havainiqni piksasuuqtittivlutik. 

Hulilukaarutikhaqaqtullu tamainni Nunavunmi nunallaani ukiunga iluani, ukunatut Toonik Tyme unalu Alainait quviahuutigivlugu Iqalungni, unalu Nattiq Frolics Kugluktuk-mi. Humilikaak nunagiyangni Nunavunmi, qnuriliuqhimmaaklutit hulilukaaqnaqtuq. 

 

Humi inuit havakpakpat Nunavunmi?

Angitqiyaq nunami una Kavamanga Nunavut. Amihut inuit Nunavunmi havakpaktut pingahuni allatqiini havakpagainni kavamatkuni: haamlatkut, avikturviit kanatamilu. Nutaat havaakhat nuivallialiktut uyaraqhiurtini havakvini.Aquivaktunik aullaaqtittiniq angiklivalliayuq, ilangillu Nunavunmiutat havakpaktut aullaaqtittivlutik aquihimayuniklu ikayuqtiuvlutik takuyakhainut. 

 

Qanuq hivitunia aqutluni akhaluutituriami Nunavunmut?

Apqutaittuq nunallaanut Nunavunmi uumungaluuniit hivuraanut Kanatami. Tingmiyaami Nunavunmi atauhiinaq pitjutaat 12-ni tatqirhiutini ukiungani. Kayakkuulikpaktut aujami tatqirhiutini. Nunavutip angitqiyaa angitilaangani (1.9 million km2 unaluuniit 20 pusat Kanataup nunanga) tamaita nunallaat hiamittugit nunami, apqutaittumik ukuningalu akhaluutikyuanut inungnik uhitjhutikhaittuni.  

 

Qanuq alruyaktuurutikhaqaqqit?

Tamaita alruyaktuurutit havakpagait ukuat Qulliq Alruyaktuqtunik Ikumatjutiit (QEC), una nunami kuapaliisiuyuq nanminiriyaat Kavamanga Nunavut. Tamaita alruyaktuurutit Nunavunmiutanut pihimayuq avaliittumut uqhuqyuaqtuqtumut alruyaktuurutinut (generators) ittut tamainni nunallaani. Uqhuqyuat uhiyauvaktut umiakkut aujami atauqtauvluni tamaat ukiungani umiakaktinnagutauk piffaaqhutik.  

Taimaa Nunavut tadja utaqqivakhutik tamainnut uhiyauhimayunut umiakkut uqhuqyuanik kaasiliiniklu, Kavamanga Nunavut tadja qiniqhiayut atuqtaaktanik aulatjutikhanik ukunatut imamik pauvaqautit unalu hiqiniqmit anurimillu pauvatuutikhanik. 

 

Humit imiktakpakpat Nunavunmi?

Imiktarpaktut tamaita nunallaani haamlatkut Nunavunmi. Tamaita nunallaat inmik piqaqtut imiktarvikmingnik. Ilangit iglut Nunavunmi piqaqtut  tuqhuakkut imakturhutik, kihimi amihut iglut imiktarhikpaktut imiktautimit akhaluutikkut ubluk tamaat.  Taimaittuq mikiyuni nunallaani.