Havaktingit

You are here

Talvainnaq Nuutirniq, Nunavunmunluunniit

Nunavutim nunallaanggit aadlanggaplutik, aadjikkiittuqanggittut, un’ngahiqtiuplutiklu. Pidjutilgit havakpiaqpaktunik aulaviqhanut in’ngilraviuviqhaqaqhutiklu talvamut hamalatkut inuqaqhutik ikitqianik five hunat.

Nunavut nunallaanggit un’ngahiqtut tausinni kilaamitasnik un’ngahiplutik, apqutiqanggittutiklu nunallaanut, talvungaluunniit Kanatap hivuraani nunainnut.  Kihimi, tikiutivaktut tingmitikkut tariuqkutluunniit aqyaqhiqtauvaqhutik umiakkut kiqliqaqhutik naitpallaangmat auyaq.

Nunavut ilitariyauyuq ukiuqtaqtumi avikturviangguqhuni April 1, 1999 mi ataani Nunavut Maligaa unalu Nunavut Nunataarutaata Angirutaa Maligaa. Inuinnait pitquhitimingnut Nunavunmi nunait nunagiyait.  Nunavut Inuktitut tainia “nunakput.” 

Nunavut aktilaaqagungnaqhiyuq three milian square kilamiitasnik nunainnaqmik, tariuq, hikumiklu, un’ngahiqtilaaqhuni pinggahunik aadlatkiingniq ubluqhiutikkut. Kihimi inugiangninga imaanginaq ittuq 36,000 (2016 Naunaiyautainni). Tapkunanga inungnit, naamavyaktuq 85 pusanmik Inuinnauplutik.

Inuktitut, Inuinnaqtun, Uiviititut, Qablunaatutlu ilitariyauhimayut uqauhiit Nunavunmi. 

Nunavut piliuqhimayuq pinggahunik avikturviiqaqhuni. Taapkuangnguyut Kitikmeot (uataani Nunavut, Kivalliq (qitqani Nunavut), Qikiqtani lu (kivataani Nunavut). Tamainni avikturviinni piqaqtut nanminiit Avikturvianni Sikuuqviinnut Auladjutiqhaiviaviuyut havagvia (RSO mik naunaittut). Ilaliutlu, uiviivitigut sikuuqvingmut katimayiiqaqtut naunaittuq imaa (scolaire f scolaire francophone du Nunavut or CSFN) ittuq Iqalungni.

Apiriyauhimmaaqpaktut (Frequently Asked Questions)