Havaktingit

You are here

NUNAVUTIMUT APIQQUTIGIINAQTAIT

Qanuritpa hila Nunavunmi?

Hila nunavunmi aatlatqiinguyuq amihumik piyuq ukiungukpat upingaukpat auyanguqqat ukiakhanguqpatluuniit humiitkuvitlu nunavunmi. Ukiungit alappaarnaqpiaqtut,  piqaqtumik uunaqutinga naunaitkutinga  -32°C Mittimatalikmi unattauq -27°C  Iqalungmi. Auyat uunaqtaaqtut, uunaqutingit piyut 11°C Qamaniittuami Julaimi uumunnga 6°C Sanirayaakmi. Nakuutqiyauyuq upalungayariami tamainnut aatlatqiinut anuringanik aullaarahuaruvit Nunavunmut Nunavunmiutauguvilluuniit.

Naunaitkutauyuq:  Avatiliriyiitkut Kaanatami. Kaanatami Hilanga Nampangit unalu Naunaitkutangit Tutquumaninngit. Kaanatamiutat Hilanga Nakuuyut Ittuvyaktutluuniit 1971mit-2000mut.

 

Hunaukmat inuit amihuuningit unalu qaffiuyut inuulramiit/inutquat/inuulihaat/angutauyut/arnauyut/ukiungit Nunavunmiutanut?

Inuit amihuuningit Nunavunmi April 1, 2013mi, ittuq 34,023 inuit (Naunaitkutanga Kaanatap). Uumannga inuit amihuunginnit, 84pusantnguyut amihuuningit inuinnauyut. Nunavuttauq piqaqtuq inuulraminik amihuuningit – qitqa ukiungit July 1, 2012mi ittuq 24.7-ukiulik, naunaiyaqlugu talvunga Kaanatamiutat qitqani  40nik ukiuqaqtut.

Ilitturiumaffaaruvit, takuinnariaqaqtat qaritauyakkut pulaarvinga Nunavut Havakvinga Naunaitkutinganik:  www.stats.gov.nu.ca

Naunaitkutauyuq:  Naunaitkutanga Kaanatap. Table051-0005 - Itqurnarutait amihuuningit, Kaanatami, qablunaat nunangani avikturhimayunilu, hitamanik (inuit),  CANSIM (tutquumavingani). (taiguaqtaat: 2013-07-30)

 

Taanginnaqqa ukiuq tamaat qaumainnaqqa tamaat auyami?

Kiutjutaa talvunga piyuq humi nunaqaruvit. Ausuittuqmi, Nunavuutim tununngatqiyauyuq nunanga, piqaqtuq 24nik ukiunik taanginnaqtuq Tisaipami. Hivuraatqiattauq Nunavunmi nunannga piqaqtuq amihunik ikaarninik qaumatqiyauyuq Tisaipami. Hivuraatqiattauq Nunavunmi nunannga piqaqtuq amigaittunik ikaarninik qaumaniqmik ukiumi amigaittuniktauq ikaarninik taarniq auyami. Una uuktuutigilugu, Tisaipa 21mi, ubluqtihitqiayuq ukiumi, inuit city-ngani Iqaluit qungiaqtaat hiqiniq qulvaqtiqtuq 9qaangiqtumi ublaami hiqiniiqhunilu 1munngaqqat.

Ilangit inuit ayurhaliqpaktut hungiutigiamikni aatlatqiinganik qaumaninnga taarninngalu piyuq  ukiungukpat upingaukpat auyanguqqat ukiakhanguqpatluuniit. Quanarunaqtuq, piqaqtuq qanuqtut ikayuutikharnik uumunga. Vaitimat ikayuqtaaqtaatit aaniaqtailitjutikhaq piqalluangitpat ikaarninik qaumaniqmik. Talukuyaatlu taaqtipkaigiami hiqinimit ikayuriamikni hinigiaqni auyami.

 

Qanuqtut iglut itpat Nunavunmi? Inuit igloo-mi itpat?

Aallaukmat tamainnit taimaatut ihumagikmata, Nunavunmiutat igloo-mi ittuknaiqtut – tamna tainiq igloo Inuktut taiyaukmat aihimavinganik. Inuit igluqaliqpaktut ilagiiktut igluqaqtumik, katimayunikluuniit iglut, qaliriikhimayuniklu iglut, Auyami, amihut inuit tupirmiilluarumayuktut qikiqtami.

 

Qanuqtut aquiniaqqinga Nunavunmut? Akhaluutikkuuqtaaqqinga Nunavunmut?

Apqutaittuq atayuq nunallangit Nunavunmi. Ingilratjutigilluaqtaat tingmitikkut. Tahapkuat hitamauyut gateway qablunaat nunagiyanginni Nunavunmungaugiaqni hapkuat: Montreal, Aatuva, Winnipeg, Edmontonlu. Tingmitjutiqaqtuqlu Nuukmut, Kalaakliimut auyami.

Naunairyuumirumaguvit tingmigiaqni Nunavunmut takuinnarialik Nunavut Pulaarniqmut qaritauyakkut pulaarvingani:

http://www.nunavuttourism.com

 

Kitut uqauhit uqaqtauvat Nunavunmi?

Nunavuutim Ilitariyauhimayut Uqauhingit Inuinnait Uqauhingit (Inuktitut unalu Inuinnaqtun), Qablunaatitut Uiviititutlu. Inuit Uqauhingit uqauhilraangiyaa inuktut 83pusantnguyut amihuunginnit Nunavut (Havakvinga Uqauhitigut Kamisina Nunavunmut). Uqayuitkuvit Inuktitut inuinnaqtunluuniit, ayurhaqniaqtutit uqariaqni Qablunaatitut; tamainnit uqaqtaukmat nunavunmi. Amigaittutlu Uiviititut uqayuktut amihuuningit Nunavuutim city-ngani, Iqalungmi.

Naunaitkutauyuq:  Havakvinga Uqauhinut  Kamisina Nunavunmut. Nunavuutim Ilitariyauhimayut Uqauhingit . n.d. 30 July 2013.

Naunaitkutanik, Nunavut Havakvinga. 1 April 2013. 29 August 2013.

 

Hunaukmat aatlatqiigiyaat qablunaat nunagiyamiknit nunavunmit?

Avikturhimayut, Nunavuutitut, piyunnautingit pivagait Kaanatap Kavamanganit,. Aatlatqiigiyaa, qablunaat nunagiyangit kavamangit piyunnuatiqaqtut iliuraihimayut Kaanatap Maligaryuanganit. Avikturhimayut pivaktutlu angiyumik manikmik kiinauyanginnit ikayuutikhangit Kaanatap Kavamanganit.

Naunairyuumirumaguvit aatlaqiigiyanganit qablunaat nunagiyanginnit avikturhimayumitlu, pulaarlugu Kaanatap Kavamangat Kavamaliqininngit uqaqtamiknik:

http://www.pco-bcp.gc.ca/aia/index.asp?lang=eng&page=provterr&sub=difference&doc=difference-eng.htm

 

Kitut hulilukaarutilluaqtangit Nunavunmi?

Hulilukaarutilluaqtangit Nunavunmi ilaliutihimayuq hanaugaliurniq mirhaqniklu, uyarakhiuqniq, iqalukhiurniq angunahuarniqlu naniriaqtuqniqlu. Nunavut ilihimayauyuq nunaryuaptikni tamainni mirhat nivingayukhanik hanaugaliurniqmiklu. Uyaraknik qinirhianiq uyarakhiuqniqlu angikliyuumiliqtuq, kihimi akituvallaanguyuq tingmitjutinga nunavunmut, aggitjigiamilu hunavaluknik atuqtakhamiknik Nunavunmut, akhuurutauqpiaqtuq.  Nunavut piqaqtuq maniliurutiumik iqalukpiknik, nataarnanik kingukniklu iqalukhiurniq. Imangit Nunavunmi qinirhiaqhimangittuugaluat, Nunavut Kavamanga, manikhaqhutik kaanatap kavamanganit, qangannuaq niuviqtut ihivriurutikhamik umiamik katitiriamikni naunaitkutinik imarmiutanit, nayugangit amihuuninginniklu imaqmi Nunavunmi. Angunahuarniq naniriaqtuqniklu hulilukaarutauyut akilik $40,000,000mik atauhiqmi ukiumi. Pulaarniq angikliyuumiliqtuq hulilukaarut tamainnit nunaryuaptiknit qaiyut Nunavunmut kaanatami avikturhimayunullu pulaarvinginnut, angunahuaqhutik iqalukhiuqhutik nuna takunnarninngalu.

 

Qanurittunik aanuraanik aggitiniaqqinga Nunavunmut?

Uqquuyumik aanuraaqaqtukhauyutit ukiumi, hilamiikharahualiruvit kihimi – atigiqaqtukhauyutit ittukhaq -40°C, kamik, nahaq, algaak , ivyarutimik. Auyami, haattumik jaakiqmik. Anurilaittumik aanuraanik atimayakhaugaluaq ukiuq tamaat. Ihuaqtunik, atimanaqtumik kamiknik ihariagiyauyut apqutainnapta qablunaat nunangatitut Nunavunmi pihukvikputlu ilaani tuapiliaguvallaaqmat apqutikput.

                            

Qanurittunik niuvvaaviqaaqqihi?

Inugiatqiyauyuni Nunavunmi nunallaani ukunatitut Iqalungni, Iqaluktuutiami Kangirliniqmilu, amigaittut aatlanik niuvvaavikhat niqinik, iglup tamayakhanginnik aanuraaniklu. Inugiakpallaangittuni nunallaani, aatlat ikikliyut, tamaita nunat niuvvaaviqaqtut niuviriami niqinik hunavalukniklu. Amigaittut Nunavunmiutat aggitjivaktut aatlatlu takunnaittut qablunaat nunagiyanginnit umiakkut nunallaanungauyut auyami. Qaritauyakkutlu niuviqtaaqtut atuqtauvaktut, ilangit niuvvaaviit agyaqpagait Nunavunmut.

 

Qanurittunik hulilukaarutiqaqqat Nunavunmi?

Nunavut piqaqtuq angiyumik nuna/maniqqaq hilami hulilukaarutikhamik pihuuyariami, qayaqturiami, maniqqamiigiami amigaittuqlu hulilukaariami! Aliagigukni iglup iluani hulilukaariaqni, amigaittuq hulilukaarutikhaqlu. Amigaittut nunallaangit Nunavunmi ulapqiviqaqtut sikiirariami haakiriamiknilu. Ulapqivikmi soccer-qtut unalu volleyball-lu aliagiyauqpiaqtut ulapqitjut. Tamna city-nga Iqalungmi piksassuuqarviliklu piksassuuliqpaktut nutaanik piksassuugakhanik.

Niripkaiplutiklu quviahuutipkaiplutiklu tamainni Nunavunmi ittut nunallaani atauhiqmi ukiumi, Toonik Tyme-tut unalu Alianait quviahuut Iqalungmi, Nattiq Frolics-lu Kugluktumi. Humaangittuq kitumi nunami ittutit Nunavunmi, ihumaliuruvit hulilukaaqpakniaqtutit.

 

Humi inuit havakpakpat Nunavunmi?

Angitqiaq havaktittiyut nunavunmi una Nunavut Kavamanga. Amihut inui Nunavunmi havaktut pingahuuyut aatlatqiit pitjutilik kavamanik: haamlangat, avikturhimayut unalu kaanatami. Nutaat havaakhat nuiliqtut uyarakhiurvikmi uyaqqaniklu qiniqhiayut havakvinga. Pulaarniqlu angikliyuumiliqtuq, ilangit Nunavunmiutat havakpaktut qablunaanik aullaaqtipkaiplutik pulaaqtukhaniklu pipkaiptiplutik.

 

Qanuraaluk akhaluutituqnaqqa Nunavunmut?

Apqutaittuq atayut nunallaanut Nunavunmi qablunaat nunaginnutluuniit. Tingmiyuq Nunavunmuinnaq kihimi pittaaqtuq ukiuq tamaat. Qayaqtuinnarialiugaluaq auyami.  Nunavuutim angitqianga (1.9 milliat km2 unaluuniit 20pusantnguyut Kaanataup nunannga aktikkulaanga) pipkaitjutiyuq tamaita nunallaangit hiamitiqtuq tamainnut nunavunmut, apqutaittumik train-nganikluuniit apqutikhanganik.

 

Humit Pauwaqtuutikhamik Pivakpihi?

Tamaita pauwaqtuutit Nunavunmi pivaktavut Qulliq Alruyaqtuqtunik Ikumajjutikkunnit (qablunaatitut naittumik taiyauyuq QEC-mik), avikturhimayumik kuapuriisiuyuq nanminiriyaat Nunavut Kavamanga. Tamaita pauwaqtuutingit tuniyauyuq Nunavunmiutanut pivagait avaliittumit uqhuqyuamit januriitamit ittut tamainni nunallaani. Uqhuqyuanga aggitjauyuq umiakkut auyami atuinnaqtaat ukiuq tamaat umiaqaffaaqtinnagu.

Nunavut tatja ihariagiyaraluanga tamaat agyaqhimayunik uqhuqyuanik, Nunavut Kavamanga tatja qiniqtut pauwaqtuutikhamiknik ukunatitut imaup qurlunganit hiqinimitlu anurimitlu pauwaqtuutikhanganik.

 

Humit imiqtaqpakpihi Nunavunmi?

Imiqtaqtitpaktut avaliittukkut haamlatkunnit Nunavunmi. Tamarmik nunallaangit inmikkut imautilgit imaqtuutlu halummautiqarvikmiklu. Ilangit iglut Nunavunmi tuqhualgit imiqtaqtitauyut, kihimi amigaittut iglut imiqtaqtittauvaktut iglumiknut ubluq tamaat imaqtuutmit akhaluutimit.  Una pilluaqtauyuq inugiakpallaangittuni nunallani