Havaktingit

You are here

P3 unalu Iqaluit Milvinganik Havaakhaq

Niqiliqivik 16, 2013

Una taiguagakhaq tunigiami Nunavummiut Iqalummiutatlu nutaaqpianik naunaitkutakhamik, tuniyauyuq hiamitiqtakhaunngittunik piyakhanginnik Iqaluit Milvilluariyanganik Ihuarhainiq Havauhikhanganik.

Pingahuuyut ihumaalutigiyauyut ihumagiyakhangit milviliulirumik – humiliqaak nunaryuaptikni: aaniqtailiniq, ayuittiaqtumik ihuaqtumiklu– taimaa hivulliqpaamit atuqlugu. Una taiguagakhaq naunaiqtaa hapkuat ihumaalutiuyut ihumagiyauyut ihumaliuliramik aullaqtigiami Iqaluit Milvilluariyanganik Ihuarhainiq Havauhikhanganik.

Huuqtauq Iqaluit nutaamik milviqaqtukhaq tatja?

Ihariatjutimut – milvinga tikinnamiuk nunguvinga, milviup igluqpanga pilimairamiuk amigaittut tingmit miliraangamik aullaqtigaangamiklu– tamarmik tingmit uhittiqtutlu, milvinga qullingit aatlatlu qayangnaigiami-piyut hunavaluit amihumik ayurnaqhiyut munarigiami aulapkaigiamilu, kingulliqpaamilu, tamna igluqpaklu nayugariyaat qaptigitjutingit akhaluutingit, qilamiuqtuqaqqatlu akhaluutingit, aputaiyaiyiuyut akhaluutiqyuat aatlatlu milviup akhaluutingit mikkauvallaarmat tutquumagiami nutaat akhaluutinik.

20yuq ukiut tamna milvinga apqutiluqtaukmat, tikiutilirmagu nunguvikhaa. Milviup qullingitlu ututqaqtauliqmat. Naunaittuq, utaqqigiami hapkuninnga pilimainmat atuqtakhaungittuqlu uvunga kavamamut. Piqaqqatluuniit piitpatluuniit amigairyuumiqtuq, ihuarhaffaaqtakhaq milvinga himmiqlugitlu milviup qullingit akiqaqluni $120 milliat taalamik.

Tamarmik aaniqtailiniq, munariniq, inunginnutlu ikayurninnga milvikmi angiqatigiiqaqtuq tatja aulapkaijutigiami: inuit milviliaraangata havaktinganunngaraangamik arliknaqhiuq; tingminahuat naunaiyaininnga inugiakhivaktuq hilataanut utaqqivinganit ilaani inikhairutivaktut inuknik havaktinganunngaugiamiknik puukattangitlu pigiamikni; tikilihaaqtutlu puukattangit munariyauyukhat tamarmiknit milvikmi havaktunit tingmiyunitluuniit inugiaktumi tikilihaat

aullarahuaqtulluuniit anitinnagit akhaluutiqarvinganut pilimaittaik amigaitpiarmat akhaluutit. Qun’ngiaqtavut amigaittunik qanuqtut ihuarhigiami hapkuat ayurhautigiyaqqut, kihimi tamaitavyak ihuarhitjutingit ayurhautimut ingattaqtautigiyaa aatlat ayurhautingit.

Milvik amigaittunik tingmitit tikittuqainnarmat aullaqtiinarmat angikliyuumiutiyuq 5 pusantmik taimaa qulinik ukiunik taimaa Iqaluit Milvilluariyanganik ihariagiyuq angiyunik maniliurutimik ikayuriami Nunavuutim inugiakhiliqtut tingmitjutikhanginniklu akhuuqtunik. Milvik akhuurutauyuq maniliurutininnganut Iqaluit nunagiyanganutlu Nunavunmi: Tingmitikkut atauhiuyuq angitqiyauyuq nanminirutiuyuq timiqutigiyauyuq Iqalungmi; Iqaluit angitqiyauyuq havakviuyumik apqutigiyaa Nunavunmut avatqumayuq 20 tausit tingmitit tingmiyut 2012mi; Iqaluit milvinga naunaiyaqtaat avatqumayuq 30 pusantnguyu tamaita tingmitit tingmiinnaqtut Nunavunmi; Tatka tingmitmi uhittiqtut tingmiyut avatquumayuq 140,000 – angikliyuumiqtuq malruiqtuqhuni 1985mit; unalu Avatqumayuq 40 pusantnguyuq tamaita Nunavunmiutat tingmiyut atqaqtutluuniit Iqaluit milvingani.

Tamna nutaaq milvinga aulapkaitjutikhangit pipkailimaittaik atayuq angikliyuumiqtuq tingmiyut ihariagininnga piqangittummik angikliyuumiqhimayut igluqpat, milviup angikliyuumiutinga nunanngalu ihuarhainiq.

Humik havauhikhaq ilaliutihimava?

Hitamauyut aulapkaitjutilluangit uumunga havauhikhamut:

1) Ihuarhiffaarlugu milvinga;

2) Iliurainiq nutaanik milviup qullikhanginnik, alruyangit aatlatlu qayangnaittut hunavalungit;

3) Piliuqlugulu nutaamik atayut havakvikhaq igluqpakmik (CSB) qaptiriyiimik akhaluutmik, aputaiyaiyukhaqlu akhaluut hunavalukniklu taimaa nutaaq igluqpanga mikivallaaqmat tutquriami tamaita hanalrutingit; unalu

4) Piliuqlugulu nutaamik milvinga milviup igluqpanga (ATB).

Inuknut Nanminiqaqtut Havaqatigiiktutlu (P3) avaliitpa piyakhaq nakuutqianguvaluuniit piyakhaq uumunga havauhikhamut?

Nunavut Kavamanga (qablunaatitut naittumik taiyauyuq GN) qun’ngiaqtaat qanurittaakhaanik ihumagiyangitlu Inuknut Nanminiqaqtut Havaqatigiiktutlu nakuutqiyauyuq aturninnga maninginnik:

Naunaittiaqhimayumit ihivriuqninnga akinganik, ayurhautinginnik, aktikkulaanga, naunaitkutinga, hunavaluklu., havaqatigiikninnga pitjutinga angiqtaat nakuutqiyauyuq piyakhangit uumunga havauhikhamut piinanngitaa akinga taaksimut akiliqtunut maniinik, kihimi nuutiqtiriuqlu ayurnaut Nanminiqaqtut Havaqatigiiktutlu ukunuuna havaamut-pihimayumut, ihuarhaqhimayumik-akinga kaantranik.

Titiraqhimayumi Inuknut Nanminiqaqtut Havaqatigiiktutlu, taaksinik akiliqhiyut akiliqtakhaa havauhikhamut taimaa tamayangit igluqpap nappaqtiliqqat, talvanngattauq aulapkaitjutininnga, akilikhaa piyuq qanuqtut pigumi. Inuknut Nanminiqaqtut Havaqatigiiktutlu naunaiyaqtakhaa inuit piumayut ikayuqtauniaqtut akinganiklu manimut pittaaqtuq, kihimi havauhikhaq pingitkumi havaqatigiikniqmik. Inuknut Nanminiqaqtut Havaqatigiiktutlu talvannga tuniyukhaq aatlatqinik hapkuninnga ikayuutikhanik tunigiami nakuuyunik akikhanik kavamatkunnut inunginnutlu: Qakugu Tuniyakhaq: Ikayurumi iluittumik havauhikhamut pitjutinganik, ilauyumik P3 uuktuutinganik, kavamatkkut piliuqtaaqtut tamaat aulapkaitjutikhangit Iqaluit Milvinga ihariagiyaa akuniraalungittumik; una, naunaiyaqtillugu angiqtauhimayumik, qayangnaittumik aulapkaitjutiyumik ayurnaqtumik pihimayumik aturninnga pivallianinnga munariniqmut pinahuarutinga taimaa 30nut ukiunik; talvanilu iniqtirninnganut pitjutinga kaanatap manikharninnganik ukunatigut PPP Kaanatami Manikharvingani.

Qayangnaigiami Nuutiqniq: Qangaraaluknitami kavamatkut igluqpiliurniq havauhiq, kaantraktut havauhingit, kaantraktut tunivagaik akingit angikliyuumiutingit piyakhangit nutqaqtauyut ahiruqtirniqlu tamayanginnut havaangitlu. Taimaa kavamatkut akiliqtukhat ihuarhigiami ayurhautigiyanginnik aulapkaihimmaaqtunik ihuarhainiqmutlu. Titiraqhimayumi Inuknut Nanminiqaqtut Havaqatigiiktutlu ─ tahapkualluat kihimi Nanminiqaqtut ittunut akhuuqtut aulapkaigiami nutaamik igluqpamik ihuarhaqhimayumik piyumik ─ kaantraktuq, kavamaunngittuq, akilirahuaq hapkuninnga akinginnik ayurhautinginnik. Kaantraktut aggitjilimaitkumik, akiliqtaulimaittuq.

Ihuarhaqninngit: Nanminiqaqtut havakvingit munariyut hulitjutauqaqtut akuurniqalluaqhimayut nutaanguqtiriami tamainni pitjutinginni: qanurittaakhaanik, maniliqininnga, igluqpininnga, aulapkaininnganilu munarininnganilu. Tamna ihuarhaqninngit piyuq nakuutqiamut tamainnut atunngitangit kavamatkunnut pipkaitjutauyuqlu nakuutqiyauyunik hunavaluknik havaanginnutlu. Havaakhaliurniq: Piqutin havaakhaliuqtautiuyut. Unalu, piliuriami aulapkaitjutikhangit ─ sikuurvitut, ulapqiviknik, munarhitkunnik, apqutinik milviniklu, ─ tunngaviliuqtut amigaittunik angikliyuumiqhamik pitjutikhamiklu. Kaantraliqiniqmutlu havaanik, GN-kut piliuqtaaqtut ihariagininngit inuinnait nanminiqtamiknik havaktinginnutlu ilauninnganut.

Tamainni P3 havauhikhanginni, kavamatkut pihimayait nanminiriniq, pihimaniq munariniqlu. Piliuqluni qanuritaakhaanik kaantratigut tunitjutinginniklu, kavamatkut taimaa naunaiqtaat inuit ihariagininngit iniqtitauyut ─ inungitlu piumayamiknik havaktauyut.

Ayurnaitqiatigut, P3 havauhikhaq mikiumik ittuq akiliutauyuq iglumut nayugaangat ─ GN akiliqniaqtaa havauhikhaq qakunnguraikpat, atauttikkuungittumik, taimaa pipkaiyuq GN-kut tunigiami aatlanik akituyut havauhikhat talvani angitqiyauyuq havaktautillugu.

P3 havauhikhat nakuuvat havaat?

Tatja, avatqumayuq 100 P3 havauhikhat aatlatqiini pitjutinginnik niuviqniqmut tamainni Kaanatami, ukuatlu havauhikhat ukunani Victoria, Edmonton, Ottawa, uumanilu Toronto. GN piumalluaqtaa niuvirniqmut havaanga naunaiqtuq nakuuqpiaqtumik inugiaktumi inugiangittumilu nunallaat tamainni Kaanatami autsaimilu.

Avatqumayumi 20 ukiunik, piqaqtuq 198 havaqatigiikniq havauhit tamainni Kaanatami atauttimut piqutin ittuq $61 billiat taalauyuq.

Atauttimutlu ikayuutinga P3 ayurnaittut:

P3 havauhikhangit pivagait qaangiutihimaittumik qaitjutingit, manitigutlu, havaanga-pitjutingitlu akuniraalukmik kaantrangit piliuqtuq nakuutqiyauyumik aturninnga taaksimut akiliqtut maniinik.

Hunaukmat P3 Havaanga?

Aktikkulaanga P3 havauhikhaq tamna havaanga akuniraalukmik piyuq aatlanit niuvirniqmut. 7nguyut pitjutinga P3 niuvirniqmut havaanga.

1) Piliurlugu ayurnaittumik qanurittaakhaanik ilaliutiyuq tamaita pitjutingit havauhikhap ihariagiyauyuq – AATJIKUTARILLUANGITKALUAQLUNI kingulliqpaanganut qanurtitaakhaanik kihimi takunnaqtumik naunaitpat tamaita pitjutingit ihariagiyauyut havauhikhamut.

2) Pilugu Apirhuut Ayuitaminik (RFQ) – una pipkaitjutigiyuq piumayunut havakviit naunairiami piqaqtut maniliqininnganik pittaarninnga timiqutigiyauyutlu pittaarninnga pigiamitku havauhikhaq.

3) Ihivriuqlugit tahapkut tuniyut tukhiutinik pilluaqlugulu quulitqiyauyut pingahunik.

4) Pilugu Apirhuut Tukhiutikhamik (RFP) pitquilugitlu quulitqiat pingahuuyut naunaitkutaqalgit havakviit tunigiami tukhiutimik hapkununnga havauhikhaq pitjutingit:

a. Qanuritaakhaanik;

b. igluqpiliurniq;

c. Kiinauyakha;

d. aulapkaitjutinga; unalu

e. Munariniq.

5) Ihivriuqlugu ayurnaittuq qanuritaakhaanik tuniyauyut taimaa naunariami kiuyangit tamaita havauhikhaq ihariagiyauyut qanuritaaanganut naunaiqhimayut RFP-mi, aaniqtailininngalu, pittaarninga ihuariyanganiklu.

6) Pilugu nakuutqiyauyuq havakvik piyuq akituvallaangitqiaq tunigiami tamaita havauhikhaq pitjutinganut.

7) Naunaiyarlugu iniqvinga iniqtiqlugulu kaantranga– naunaiqlugulu tukhiutinga ittuq kaantrakmi ittukhaqlu iniqhimayumi havaangitlu tuniyakhaq.

Humiitpita havaami huuqlu tamaat hiamitiqtakhaungitpa?

Tatja, GN havaliqtuq iniriamikni ittuq 7mi. Nakuuyumik havakvinga tikkuaqtauyuq kaantangalu tatja iniqtitauliqtuq.

Tamaita niuvirniqmut iniqtitauyuq GN-kunnit, tamna havaanga iluani ittutlu kaantrakmi hiamitiqtakhaunngittut kihimi sainiqtitaukpat tamarmiknit havaktinginnit.

Tatja, angirutautingit nakuuyumik piyuq sainiutingalu piliqniaqtuq qitiani Saptaipami.

Huuqtauq akililiqtugut 30nut ukiunik hunamiklu piniaqqita iniqtaukpat?

Una akuniraalukmut ihumaliuqhimayuq– inmat nakuuyumik kavamatkut piyut. Qun’ngiaqpaktut piliuqtut aulapkaitjutikhangit qangaraalukmut piyukhaq inirumik ilauninnga.

Hunalu piyugut inirumi nakuuyumik piyut– piqaqtuq tuniffaaqtukhat ittut titiraqhimayuq kaantrakmi taimaa milvinga aulapkaigiami amigaittuni ukiunik iniqtautinga pigumi kaantrangani.

Taamna milvinga nakuuyumik-munariyaugiami taimaa tuniyauffaaqqat piqariami 10nik ukiumik aulapkaitjutikhaa piqaqtuq tamainni pitjutingani havauhikhaq.

Qanuqtut Inuit ilauniaqqat uumunga havauhikhamut aulapkainngitpata Inuinnait havakvinginnit?

Himmautinga NNI Maliganganut qayagittuaqtumik piliurhimayuq uumunnga Iqaluit Milvilluariyanganik P3 havauhikhaq taimaa naunairiami titiraqhimayuq pitjutingalu Titiraqhimaninnga Angirutiup 24 NLCA-mi maliktauyuq.

Havaqatigiyaqqut Nunavut Tunngavitkut (NTI) angitqiyauyutlu Inuinnait havakvingit piliurninnganut himmautinganik NNI Maliganganut, qanuqlu ihumagiyanginnik naunaiqtitaa niuvirniqmut pitjutinga.

Tamna Nanminiqaqtut Havaqatigiiktutlu ihariagiyauniaqtuq pigiami ihariagiyauyuq piyakhangit inuit havakvinginnut unalu inuit havaanginnut piqarniaqtuqlu hakugiktumik akhuurninnga inuknut ilihapkainiqmik.

Aatlat Apirhuutit?

Tuhaqtipkaiyunut – Hivayatjavutit apirhuqtaugiaqni ubluqhiutikkut ihuariyarni uqariaqni tahapkuat pihimanngittut hiamitiqtauninnganut niuviqtauninnganut naunaiqhimayuq hamna qaangani.

Nunavummiut – Tamna havauhikhaq sainiqtaukpat kiinauyaliqininnganut kaantrakhanganik (qitiani Saptaipami), GN-kut katimapkainiaqtut Iqalungmi taimaa nunavunmiutat apirigiamikni katimayiuyunik apirhuutinginnik. Qakugu, humunngaqqat humilu naunaiqtauniaqqut, GN-kut Twitter-ngani Facebook-milu, uumanilu Iqaluit Kavamatkunnut Tuhaqtipkaitjutinga Facebook-ngani naunairupta.

###

Tuhaqtipkaiyunik Uqaqatigilugu:

Lauren Solski Tukimuaqtittillaktuq Tuhaqtipkaitjutinik Kavamaliqiyikkut 867-975-6004 lsolski@gov.nu.ca